Seimi Oberammergausta
Katso äitiä, katso pientä lasta.
Kaksi toisilleen niin arvokasta.
Kuka antaa heille valoa pimeään?
Hän on isä, Joosef, nimeltään.
Pitkässä mekkoasussaan,
Äiti Maria, Jeesus lapsi masussaan,
He kolme pitkän matkan kulkivat.
Majapaikat ovensa sulkivat.
Sanottiin: ”Ei ole tilaa teille täällä”,
Ja niinpä vauva syntyi heinien päällä.
Tallissa, eläinten luona.
Ja tähti loisti ihmeellisenä yönä tuona!
Hiljaisuus kaiken keskellä
Kiihtyvän maailman keskellä tarvitsen yhä kipeämmin hiljaisuutta. Hiljaisuus ei ole vain melun taukoamista. Se on sisäistä tilaa, jossa voin kohdata maailman, ja Jumalan maailman ytimessä. Jumala syntyy jouluna keskelle maailmaa. Jumala on lähellä, kaiken keskellä. Hiljaisuus on pysähtymistä ihmettelemään rakkautta, joka lävistää koko olemisemme.
Ei ole helppoa pysähtyä. Ahne aikamme vaatii koko ajan lisää ja enemmän. Mutta kaikki on jo tässä. Lumihiutaleessa, tutussa laulussa ja lasten hymyssä asuu syvä ja salattu viisaus. Rakkaus on vihaa vahvempaa. Ilman rakkautta emme olisi tässä. Maailman sydämessä on toivo, joka on meitä itseämme suurempaa.
Hannu Varkki




