Helsingin jouluseimet 2022

20.11.2022–6.1.2023

Seimiasetelmat liikkeiden/toimitilojen ikkunoissa:

Seimiasetelmat kirkkojen sisätiloissa:

Muut paikat

Katso lasta

Lapsessa tavoitamme sen mikä elämässä on merkityksellistä – taidon aistia intuitiivisesti tunteita, katsoa, tutkia, kysyä ja ihmetellä asioita ja niiden yhteyksiä toisiin. Lapsen aitoudessa sydän on varmaankin auki. Mielikuvitus ja leikki luovat huikeita näkymiä ja mahdollisuuksia seikkailla toisessa todellisuudessa. Leikissä kaikkia on mahdollista ja sanotaankin, että leikissä lapsi on päätään pidempi. Lapsi kurottautuu luonnostaan kohti hyvää ja sinne – missä on toivoa. Hyvän vaaliminen tässä ajassa on varmasti meille kaikille erityisen tärkeää.

Koko joulukertomuksen ydin kätkeytyy pieneen vastasyntyneeseen lapseen, Joulun Lapseen, joka nukkuu eläinten ruokakaukalossa ja ojentaa sieltä kätensä ihan jokaista ihmistä kohti. Seimikertomuksen äärellä saamme eläytyä ja ihmetellä kertomuksen mittakaavaa, sen moninaisuutta, yksityiskohtia, värisävyjä ja melkeinpä aistia sen tuoksuja. Tässä kertomuksessa ei ole kaavoja, se on täynnä yllätyksiä ja symboliikkaa. Joulukertomus saa kaikessa rauhassa avautua mielessämme. Toivottavasti uskaltaisimme lapsen lailla heittäytyä joulun moniulotteiseen maailmaan.

Seimitraditiosta Suomessa

Seimikulttuuri on saanut vaikutuksensa ennen muuta kotona ja kirkoissa luetuista jouluevankeliumista, koulujen joulukuvaelmista, Rudolf Koivun ja muiden suomalaisten taiteilijoiden joulukuvista.

Seimikulttuuri Suomessa on edelleen suhteellisen pientä ja pelkistettyä, mutta saa kaiken aikaa uusia muotoja ja tulkintoja seimiperinteen kannattelijoilta, seimiharrastajilta, jouluseimi – tapahtumista sekä eurooppalaisilta joulutoreilta. Seimiystävien ja keräilijöiden joukko kasvaa hiljalleen. Tyypillisiä materiaaleja suomalaisissa seimiasetelmissa ovat villa, huopa, savi sekä puu ja paperi. Seimien valmistus on harrastusluonteista ja varsinaiseen tuotantoon valmistaminen yksittäisten taiteilijoiden, keraamikkojen ja käsityöläisten varassa.

Kristillisiä kuvia ja kertomuksia on aina sijoitettu myös omaan pohjoiseen ympäristöömme, kuten Albert Edelfeltin Kristus ja Mataleena. Oma symbolinen yhteys joulukertomukseen on myös kansalliseepoksessamme Kalevalassa ja sen viimeisessä Marjatta -runossa.