Jouluseimet.fi

Jouluseimiä voi ihailla Helsingin keskustan ikkunoissa

Perinteinen Helsingin jouluseimet -tapahtuma on vastikään avautunut Helsingin keskustassa. Aleksanterinkadun tienoilla seimen ikkunalleen asettelevat Stockmann, Aseman kellon kaksi liikettä, Kluuvikadun Fazer, Nordea ja Cafe Engel. Lisäksi seimiä voi ihailla Tuomiokirkossa, Kirkon talossa (Eteläranta 8) sekä Uspenskin katedraalissa ja Pyhän Henrikin katedraalissa. Seimeltä toiselle voi tehdä vaikka pienen vaelluksen.

25. kerran järjestettävän tapahtuman yhteen liittävänä teemana on tänä vuonna Pekka Simojoen joululaulu Tulkoon joulu. Teeman mukaisesti kukin seimi on saanut vierelleen lyhyen säkeen laulun sanoista.

– Mietin tapahtumaa suunnitellessani, että olisi kiva saada seimet soimaan. Tulkoon joulu -laulun sanat toivosta ja rauhasta sopivat juuri tähän aikaan. Siinä liikutaan sujuvasti sekä 2000 vuoden takana että nykypäivässä. Kun ihmiset tunnistavat rakastetun laulun, niin se voi alkaa soida päässä ilman radiotakin, kertoo Helsingin seurakuntien varhaiskasvatussihteeri Päivi Vuorelma-Glad teemalaulun valinnasta.

Seimiä on esillä kirkoissa myös muualla päin kaupunkia, ainakin Kannelmäen ja Paavalin seurakunnissa sekä Töölössä Caritaksen ikkunassa (Kuusitie 6).

Seimiasetelmat liittyvät olennaisesti luterilaiseen ja katoliseen perinteeseen. Helsingin jouluseimet on ekumeeninen tapahtuma, jonka järjestävät Helsingin evankelis-luterilaiset seurakunnat yhteistyössä ortodoksisten ja katolisten seurakuntien sekä paikallisten yritysten kanssa. Seimet ovat esillä loppiaiseen 6.1.2024 asti.

Rakastetussa joululaulussa on sopivasti nostalgiaa, lämpöä ja syvempää sanomaa

Tulkoon joulu on yksi suomalaisten sydäntä lähellä. Sen on säveltänyt ja sanoittanut gospel-muusikko ja lauluntekijä Pekka Simojoki.

Simojoki kertoo, että 1980-luvulla häneltä pyydettiin joululaulua, mutta tehtävä tuntui vaikealta. – Mietin, että eikös joulusta ole kaikki jo sanottu. Muistin sitten, että minulla on pöytälaatikossa joskus nuorempana tekemäni, mutta sittemmin hylkäämäni joululaulu. Muokkasin Tulkoon joulu -laulun sen kertosäkeestä: kuusijakoiseen rytmiin syntyi sanat ihan ajatusten virtana: niityllä lunta, hiljaiset kadut… Jakaranda-kuoron kanssa esitimme sen joulutapahtumassa vuonna 1985, Simojoki kertoo laulun synnystä.

Mikä on rakastetun laulun menestyksen salaisuus?

Suosio on aina suuri arvoitus. Oma veikkaukseni on tarttuva sävel ja että sanoissa on sopivasti nostalgiaa ja lämpöä, Simojoki vastaa. – Lisäksi suosioon on voinut vaikuttaa se, että laulu on selkeästi hengellinen: sen syvempää sanomaa ei yritetä peitellä.

Tulkoon joulu -kappaleen sanoissa seimi toistuu useamman kerran. – Seimi edustaa laulussa yksinkertaisuutta ja köyhyyttä. Jeesus syntyi keskelle pölyä ja olkia ja lannan hajua, vaatimattomuutta alleviivaten.

Mainittakoon, että tuosta samaisen, nuorena sävelletyn laulun toisesta osasta kehkeytyi vähän myöhemmin Pieni liekki -joululaulu, jonka Anna-Mari Kaskinen on sanoittanut. Paljon laulettu sekin.

Seimitapahtuma on jo perinne Helsingin keskustassa. – Hienoa, että seimet tulevat keskelle hälinää ja joulukiireitä muistuttamaan pysähtymisen tärkeydestä, Simojoki sanoo.

Lauluntekijä tunnustautuu seimien ystäväksi. – Meillä kotonakin on seimi. Taannoisessa kattoremontissa löytyi päreitä, joista rakensin seimen ja asetelmalle pärekaton, hän kertoo.

Seimikulttuuri on saanut vaikutuksensa ennen muuta kotona ja kirkoissa luetuista jouluevankeliumista, koulujen joulukuvaelmista, Rudolf Koivun ja muiden suomalaisten taiteilijoiden joulukuvista.

Seimikulttuuri Suomessa on edelleen suhteellisen pientä ja pelkistettyä, mutta saa kaiken aikaa uusia muotoja ja tulkintoja seimiperinteen kannattelijoilta, seimiharrastajilta, jouluseimi – tapahtumista sekä eurooppalaisilta joulutoreilta. Seimiystävien ja keräilijöiden joukko kasvaa hiljalleen. Tyypillisiä materiaaleja suomalaisissa seimiasetelmissa ovat villa, huopa, savi sekä puu ja paperi. Seimien valmistus on harrastusluonteista ja varsinaiseen tuotantoon valmistaminen yksittäisten taiteilijoiden, keraamikkojen ja käsityöläisten varassa.

Kristillisiä kuvia ja kertomuksia on aina sijoitettu myös omaan pohjoiseen ympäristöömme, kuten Albert Edelfeltin Kristus ja Mataleena. Oma symbolinen yhteys joulukertomukseen on myös kansalliseepoksessamme Kalevalassa ja sen viimeisessä Marjatta -runossa.