Suomalainen seimikulttuuri on saanut vaikutuksensa ennen muuta kotona ja kirkoissa luetuista jouluevankeliumista, koulujen joulukuvaelmista, Rudolf Koivun ja muiden suomalaisten taiteilijoiden joulukuvista.
Suomalainen seimikulttuuri on edelleen suhteellisen pientä ja pelkistettyä, mutta saa kaiken aikaa uusia muotoja ja tulkintoja seimiperinteen kannattelijoilta, seimiharrastajilta, jouluseimi – tapahtumista sekä eurooppalaisilta joulutoreilta. Seimiystävien ja keräilijöiden joukko kasvaa hiljalleen. Tyypillisiä materiaaleja suomalaisissa seimiasetelmissa ovat villa, huopa, savi sekä puu ja paperi. Seimien valmistus on harrastusluonteista ja varsinaiseen tuotantoon valmistaminen yksittäisten taiteilijoiden, keraamikkojen ja käsityöläisten varassa.
Kristillisiä kuvia ja kertomuksia on aina sijoitettu myös omaan pohjoiseen ympäristöömme, kuten Albert Edelfeltin Kristus ja Mataleena. Oma symbolinen yhteys joulukertomukseen on myös kansalliseepoksessamme Kalevalassa ja sen viimeisessä Marjatta–runossa.